?

Log in

No account? Create an account

Sanojen takana, musiikin reunalla

runotorstai: hui

runotorstai: hui

Previous Entry Share Next Entry
kuuluminen2
huimauksen uhalla voi seisoskella kuilujen partailla
toivoen hirveää valaistumista elämän lyhyydestä
tiputella pikkukiviä lepytysmielessä

huilumaisen äänen luulla kutsuvan
sellaisten ihmeiden tykö että niiden tähden
sopii jättää koti ja perhe
voi kuule ruohot ja aidat ja
ketut niitten pihlajanmarjat

huikaisevan hetken saattaa olla aivan tyyni
särjettyään rikottuaan
sirpaleilla oma murheellinen kauneutensa

huitoessa käsivarret levällään voi erehtyä uskomaan että
lohduttomuus sillä hälvenee
  • Tykkäsin!

    (Anonymous)
    Kovasti.

    :) -- Careliana
Powered by LiveJournal.com